Mitä sana palvelu tarkoittaa?

Pohdin palvelun merkitystä, koska joskus tuntuu, että palvelua ei saa. Mitä teille tulee mieleen sanasta lippupalvelu? Jaa- a palvelua sieltä ei ainakaan heru. Tai kai se on palvelua, että joku laittaa esitysten tiedot nettiin, niin että voi ostaa ne sieltä omatoimisesti ja maksat niistä vielä toimitusmaksun, mutta mistä hyvästä, koska myös tulostat liput itse. 

Entä sitten lentoyhtiöiden palvelu? 

Olin muutama viikko sitten Islannissa. Liput ostin netistä ja maksoin ne nettipankin kautta. Tulostin matkaliput itse ja päivää ennen matkan alkua tsekkasin itseni koneeseen, tietty netin kautta. Lentokentällä vein laukun tiskille, josta se kuskattiin koneeseen. Islannin päässä tämä ei riittänyt, tsekkasin itseni netin kautta ja tiedustelin kentällä, mikä olisi oikea tapa päästä koneeseen. Minut ohjattiin satoja metriä kiemurtelevan jonon hännille ja puolen tunnin kuluttua olin tiskillä jättämässä laukkua. Kärttyinen virkailija kuitenkin opasti minua, että minun olisi pitänyt ensin printata tarralaput matkalaukkuuni itse automaatista. Sain kuitenkin suostuteltua hänet tekemään sen tiskillä.

Itsepalveluprosessi koostui siis seuraavista osista: 

1. Valitse matka netistä

2. Valitse matka ja lisäpalvelut

3. Maksa matka

4. Tsekkaa lennolle sisään.

5. Printtaa boarding passi tai lähetämme kännykkääsi ja toivo, että nettiyhteys toimii kentällä

6. Mene lentokentälle ajoissa ja tulosta tunnistetarrat matkalaukkuusi ja liimaa ne oikein laukun kahvan ympärille

7. Jonota matkalaukkujen jättötiskille ja jätä laukku tai laukkusi

8. Jonota turvatarkastukseen

9. Jonota koneeseen

10. Etsi paikkasi koneessa ja ole hiljaa.

Ennen jonotettiin sellaiselle tiskille, jossa virkailija varasi paikat koneeseen ja jonne sait jättää matkalaukun. Nyt jonotetaan jättämään matkalaukkuja. Palveluprosessissa jonotus on vain siirtynyt askeleen eteenpäin. Olemmeko tyytyväisiä, että saamme tehdä itse lähes kaikki palveluprosessi osat esimerkiksi lentomatkustamisessa. Osittain kyllä, mutta kun me emme välttämättä osaa tehdä kaikki edellä mainitun palveluprosessin osia yhtä hyvin kuin joku alan ammattilainen, niin prosessi on hidas ja kankea. Tätäkö me haluamme?

Yrittääkö yrittäjä pitää huolta hyvinvoinnistaan?

Meitä mikroyrittäjiä on Suomessa noin 250 000 kpl ja silti tuntuu välillä että on yksin. Vaikeinta minulle yrittämisessä on se, että työyhteisö puuttuu, siksi otan kaiken ilon irti muista ihmisistä erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa. Liikun säännöllisesti päivittäin, hiihdän, kävelen ja käyn salissa, mutta päivällä kuntosalit ovat melko hiljaisia. Liikunta ja kuntoilu ajoittuvat pääasiassa iltoihin.

Tutkimusten mukaan pelkkä koulutus ja psykologiset toimet eivät yksinään riitä työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseen saati sitten sen parantamiseen. Työhyvinvointiin vaikuttaa myös henkilön fyysinen kunto ja se, mitä hän syö. Työhyvinvoinnin perusta lähtee siitä, että ihminen on hyvässä kunnossa. Väsynyt ja masentunut yrittäjä ei jaksa tehdä hyvää työtä.

Miten me yrittäjät voisimme yhdistää sekä liikunnan, hyvän ravinnon että sosiaalisen puolen ja löytää sille sopivan ajan yhdessä? Mehän voisimme sopia yhdessä kävelylenkin ajan ja samalla sopia vaikkapa aiheen, josta keskustelisimme lenkin aikana. Näin yhdistyisi sekä liikunta että sosiaalisuus ja työhyvinvointi paranisi. Voisimme myös sopia yhteisestä lounasajankohdasta aina kuukauden tiettynä päivänä tiettyyn aikaan ja varata samalla aikaa keskusteluun ravitsevan lounaan merkeissä.